𝚖𝚞𝚜𝚑𝚛𝚘𝚘𝚖 𝚊𝚗𝚝𝚜

\  \  
 |__/ _   .-.
(o_o)(_`>(   )
 { }//||\\`-'

ᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳ

Pikkuteiden maantieto

Suunnittelin karttaohjelmaan reitin joka muutti kuinka koen tutun mökkini.

En ole moottoriteiden ystävä jonka vuoksi olen tykännyt ajaa mökille sitä vanhaa tietä, sitä jota ihmiset ajoivat ennen moottoritietä. Muistan kuinka 80-luvulla, ihmisten palatessa kesäviikonloppuina kotikulmilleen tyhjentäen pääkaupungin, tuo tie oli aivan täynnä. Autosta saattoi mennä tienposkeen pissalle ja kävellä takaisin jonossa matelevaan autoon. Nyt tuo tie on aivan tyhjä, ja mukava ajaa. Maisemat vaihtuvat, toisin kuin moottoritiellä joka tuntuu kuin putkelta ja typerältä. Ajaa nyt yhtä suoraa jokainen omassa vekottimessaan. Olisi helpompaa ja fiksumpaa porhaaltaa se suora junalla. Pienemmällä tiellä kuskilla on jokin tarkoitus. Moottoritiellä pelkkä oikea jalka riittäisi.

Suunnittelin siis uuden reitin, pitkin vielä pienempiä kuin vanha tie, suoremman, ja nyt mökki on aivan erilaisessa maassa.

Isot, yksi- ja kaksinumeroiset tiet, tuntuvat olevan liian irrallaan maastosta, maisemasta, ihmisistä. Putkia paikasta paikkaan eikä mitään niiden välissä, liittymiä jonnekin, risteys johonkin, aina sama abc ja alepa. Olisipa jo perillä.

Kolminumeroiset tiet vievät jo maisemaan, vauhdilla sen läpi, liian lujaa kylien halki, mutta niillä erottaa jo kylät, pellot, laitumen, vanha koulu, työväentalo, hieno suora ja tuleentuvaa ruista. Ehtii heiluttaa hevosille ja lehmille.

Kolminumeroisilta kannattaa kääntyä nelinumeroisille. Väistellä monttuja ja jännittää mitä mutkan takana näkyy. Upea peltoaukea ilta-auringossa, kaunis vanha kylä ja sen vielä hetki sitten käytössä olleet ulkorakennukset. Käännös viisinumeroiselle, vastaan astelee hevosta taluttava tyttö. Taisimme ajaa juuri jonkun pihan poikki. Liiteri jää vasemmalle, liikennemerkki varoittaa maatyökoneista ja kuusiaidan takana mäen päällä pilkottaa seudun vanha isotalo jyhkein kiviperustoineen. Isäntä harrastaa autojen laittoa. Joku kävelee pienen mäen takaa vastaan katse maassa. Tie tupsahtaa kolminumeroisen kylkeen ja kiihdytän vauhtia.

Takaisin nelinumeroiselle ja seuraavan kylän läpi. Naiset ulkoiluttavat koiria puolentien leveydellä ja kyltti kertoo kyläkoulun olevan 5/5 ja uskon. Metsien ja peltoaukeiden läpi kunnes taajamamerkki huomauttaa kivitaloseudun alkamisesta. Poliisi osoittelee tutkalla koulun suoralla. Taajama vaihettuu takaisin hevostallien ja pusikoiden maaksi. Kaksinumeroisen yli ja lintujärven rantaa metsiin, hirvitornien ohi, koivikko, järvenpilkahdus ja käännös mökkitielle.

Mökki on kaiken tuon toinen toisekseen vaihettuvan, tiiviimmin ja löyhemmin asutun maiseman sisällä. Se ei ole mökki siellä jossain periferiassa, kaukana ihmisistä, teiden päässä, vaan osa elävää maastoa nelinumeroisen tien varrella joka liittyy ohi virratessaan seitsemän kilometrin päästä kolminumeroiseen ja edelleen yksinumeroisia yhdistävään kaksinumeroiseen ellei ole ymmärtänyt kääntyä sitä ennen takaisin ihmisten ilmoille pelloille ja metsiin.

ᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳ

Kommentoi
Pääsivu