𝚖𝚞𝚜𝚑𝚛𝚘𝚘𝚖 𝚊𝚗𝚝𝚜
\ \
|__/ _ .-.
(o_o)(_`>( )
{ }//||\\`-'
ᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳ
Minulla oli tapana arvioida hyvinvointiani maaliskuu-indeksillä*. Käytökseni valon määrän kasvaessa paljasti kuinka tasapainoinen olen. Itsen ollessa vallassa, kun mieli kuuntelee vain sen haluja ja pelkoja siitä kärsien, ovat kevään ensimmäiset kuukaudet usein raskaimpia.
Muistan yhä raskaimmat vuodet viime vuosikymmeneltä, kuinka mieli halusi kaahata, kuin paeta jonnekin, minne tahansa aiheuttaen vain levottomuutta ja ahdistusta, kun todellisuus ei taipunut sen haluihin.
"Projekteja pitää olla", kuvaa kevätvimmaa hyvin.** Itsellä on halu hypätä uusiin asioihin, oppia uutta, uusi harrastus, jättää kaikki vanha, syöksyä maailmaan ulos itsestään ja taas elää, saada kicksit, lisää, lisää,
tai kuolen.
Tällaisessa tasapainottomassa tilassa itse johtaa harhaan vieden äärimmäisyyksiin, pois keskeltä. Itse uskoo kykenevänsä mihin tahansa, koska miksi ei, voit olla mitä ikinä tahdot se sanoo itselleen ja uskoo itseensä. Tulee seuraava viikko ja seuraava, ja se väsyy. Se on polttanut intopinkeenä, hymyssäsuin loppuun hormooninsa joilla se itseään douppaa. Mitä tasapainottomampi itse, sitä enemmän se tarvitsee hormonipärinää, mielummin överit kuin vajarit, ja sitä suuremmat ovat sen vimmoja seuraavat laskut. Ylös alas kuin heiluri. Itse on ekstremisti. Täysin tasapainoton, aina kehänsä laidalta laidalle sen keskusta, pysyvyyttä, paeten. Serotoniiniaaviikkoon jossa se ei tunne enää mitään, häveten, kun ei kyennyt suoriutumaan epäinhimmillisistä odotuksistaan. Kaikki on mennyttä, olen paska, se hokee itselleen ja se on maailman voimakkain loitsu, minä olen...
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen suunnannut, pikku hiljaa harjoitellen, tuon itsen vimman "tehdä jotain" ja paeta siihen itseensä. Olen tutkinut sitä ja sen haluja, mistä ne syntyvät, se, mikä sitä ajaa ja opetellut istumaan. Istunut aamuin, illoin, pitkiä kausia viidesti päivässä itsen tempoessa ja riehuessa sisälläni. Vesilasi joka myrskyää rauhassa. Sen olen oppinut, ja se on oppinut, pikku hiljaa, että ei ole hätää. Se on näytetty sille. Ei ole mitään mitä puuttuu, mitään mitä haluta. Ole vain, ihan rauhassa.
Eikä se osaa vieläkään olla. Se haluaa tietää aina lisää. Olen etsinyt sille sen haluamaa tietoa heiltä, jotka tietävät. Islamin tietäjät korostavat tiedon merkitystä. Se on korkeimpia hyveitä rakkauden ohella, sillä kun todella tiedät, et voi muuta kuin rakastaa sitä, Totuutta, joka on yksi Jumalan nimistä, Hänen joka on ja tietää kaiken todeksi.
Suufit suuntaavat itsen halun tietää kohti Jumalaa haluten tuntea Hänet, jotta voivat rakastaa Häntä paremmin, jotta pääsisivät Hänen luokseen, koska Hän rakastaa heitä, jotka muistavat vain Hänet. Se on heidän ainoa halunsa. He ovat sen ajamia, valmiina menettämään kaiken, tietääkseen. Näiden Jumalan ystävien Tietoa kutsutaan Ma'rifaksi, kokemukselliseksi tiedoksi, gnosikseksi. He ovat kokeneet Totuuden, se on totta.
Vein itseni heidän oppiinsa muutama vuosi sitten ja he tarjosivat itselle projektien projektin, Suuren seitsenaskelisen polun Totuuteen, Rauhaan. Kutsumme polkuamme piikikkääksi poluksi. Se on kuin ruusunvarsi jonka huipulla odottaa loputtomasti avautuva, avautuva, aina vain avautuva Kauneus joka kattaa itseensä kaiken, eikä ole mitään muuta. Tie sinne on kivinen, piikikäs ja itse inhoaa sitä, mutta, jos Hän suo, itse ei halua epäonnistua vaan näyttää, että se kykenee siihen. Sitten se on rakastettu.
Tänä talvena ja keväänä minua on testattu ja testattu, alhamdulillah. Pysynkö keskellä, kun itsen pelot käyvät toteen toinen toisensa perään, kun itseen sattuu ja se on hädissään. Kykenenkö pysymään suoralla tiellä itseä tottelematta, astumatta harhaan. Osaanko olla kärsivällinen ja kiitollinen, kun Hän rutistaa, haluaa kaikkeni, minut kokonaan itselleen. Kirjoitan kärsivällisyydestä (sabr) ehkä myöhemmin enemmän, jos Hän suo.
Huomaan talvisten testien vaikutukset. Itse on levoton. Valon määrä kasvaa ja kiihdyttää sitä entisestään. Jotain täytyy tehdä tai jotain tapahtuu, sen pahin pelko. No, mitä itse on sitten tehnyt tänä keväänä, mihin sen vimma on hyökkinyt?
La ilaaha illalla anta Subhanaka inni kuntu minaz-zalimiin. / Ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä, Ylistetty olkoon Sinä. Olen varmasti tehnyt vääryyttä. - Profeetta Yunuksen rukous
_ _ _ _ _ _ _ _
Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa muuttujan suhteellista muutosta perusjakson suhteen. *
ᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳ