𝚖𝚞𝚜𝚑𝚛𝚘𝚘𝚖 𝚊𝚗𝚝𝚜
\ \
|__/ _ .-.
(o_o)(_`>( )
{ }//||\\`-'
ᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳ
Voinko sanoa olevani kirjojen välissä. Kuulostaa mahtipontiselta jollekin, joka ei ole julkaissut vielä yhtään kirjaa. Tiina Raevaara sanoi niin tänään. Hän voi sanoa niin.
Tiina haastatteli Kaisaniemessä, kirjakaupan lavalla Jani Saxellia tämän uuden kirjoittajan oppaan, Aiheiden kirjan, tiimoilta. Tykkäsin haastattelusta. Koen Janin opettajakseni. Seurasin hänen kirjoitusoppejaan ja neuvojaan neljän vuoden ajan Itiksen työväenopistolla. Jättäessäni kurssipaikkani seuraavalle tulijalle kiitin Jania ja kurssikavereitani. Heidän ansiostaan olin oppinut jotain. Olin saanut kritiikkiä, kannustusta ja tukea ihmisiltä, jotka kipuilevat samojen riittämättömyyden tunteiden kanssa, joilla on sama palo oppia kertomaan se tarina niin hyvin, että myös muut voivat nauttia siitä joka on vielä vain kuin jossain kaukana kutsuva valo, epäselvä mahdollisuus, ja joka muotoutuu sitä auki ja sitä kohti kirjoittaessa, lause ja kappale kerrallaan, tuota auki levitettyä juonen tietä uudelleen ja uudelleen muokaten ja siloitellen helpommin ja miellyttävämmin seurattavaksi, poistaen harhapolkuja, lisäten vivahteita ja näkymiä matkan varrelle, toivoen, että joskus selviää loputtoman tiensä päähän, perille, että voi sanoa vihdoin kirjoittaneensa sen. Niin hyvin kuin juuri nyt kykenee.
On uskaltallettava myöntää se, että ei kykene vielä parempaan ja uskallettava lähettää tuo järkyttäviin mittoihin kasvanut, jo omaa elämäänsä elävä, ajatukset ja kaiken ajan vienyt olio, tärkein tekele ikinä muiden arvioitavaksi, tuomiolle.
- Kiinnostaisiko teitä julkaista tarinani, onko se mistään kotoisin?
Loputtomalta tuntuva hiljaisuus.
Kirjoitan tätä tuon loputtoman hiljaisuuden keskellä. Vastaisivat jo. Janin ja kurssilaisten ansiosta olen nyt täällä ihmetellen mitä nyt, mitä tehdä kirjojen välissä, vaikka tiedän vastauksen. Yritän vältellä sen myöntämistä, mutta tiedän, että minun täytyy. Voin kuulla Janin sanovan sen,
"Sitten täytyy ryhtyä vaan kirjoittamaan."
Ja tiedän mitä. Haluan kertoa sen, näen sen himmeän valon, korttelin päässä sumussa kajastavan katuvalon, ja haluan saada sen loistamaan, nähdä mitä se valaisee kaikessa kirkkaudessaan ja kertoa sen muille. En tiedä vielä mitä löydän, mutta minulla on tallessa vanha synopsis, kaksi sivuinen karkea kartta, ja viisi ensimmäistä lukua joiden pohjalta rohjeta matkaan. Mieli pyörii jo mahdollisuuksia arvioiden, ideoiden. Pian, pian uskallan alkaa. Kerään vielä hetken voimia, kalibroin kompassia, tutkin mitä muut ovat tuolla oudolla seudulla nähneet, sitten, sitten lähden. Hirvittää.
Jani Saxell: Aiheiden kirja (Art House)
ᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳ