𝚖𝚞𝚜𝚑𝚛𝚘𝚘𝚖 𝚊𝚗𝚝𝚜

\  \  
 |__/ _   .-.
(o_o)(_`>(   )
 { }//||\\`-'

ᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳ

Kirja-arvio: Murhat ja mindfulness

Luin joskus kesken jääneen Murhat ja mindfulnessin vähän vahingossa tuosta vaan. Keväällä lukupinossa taisi olla ruuhkaa enkä ehtinyt silloin oikein edes aloittaa kirjaa. Nyt menevä juoni imaisia mukaansa. Karsten Dusse kirjoittaa kevyesti ja mustaa huumoria viljellen järjestäytyneen rikollisorganisaation johtajan huippuasianajajasta jonka tämän vaimo käskyttää mindfulness-coachille. Murhat ja mindfulness yhdistyvät.

Mindfulness on self-helpiksi yksinkertaistettua budhalaisuutta itsekeskeisille rationaalisille toimijoille jotka kavahtavat kaikkea ei itsekeskeistä, siis länsimaisille. Self-helppiä jotta ei olisi niin kauhea tyhjyys, että ei hajoaisi täysin ja jaksaisi painaa töissä kuten ennenkin ja tehdä niitä vaikeita päätöksiä, tai kykenisi yhdistämään uran ja perheen, kuten päähenkilön vaimo miestään patistaa.

Yle raportoi hiljattain vastaavasta linkedinläisten gurusta jonka opeilla voi jatkaa kulutus ja ansainta keskeistä elämää ilman tunnontuskia. Talendoren toimitusjohtaja Saku Valkaman ajatukset voisivat olla kirjan päähenkilön suusta:

"Valkama on kirjannut työyhteisön sisällä julkiseen kalenteriinsa joka aamun kohdalle Srikumarin oppien mukaisesti ”nothing is good or bad until I label it so”.

– Yrittäjän elämässä vastaan tulee jatkuvasti erilaisia yllättäviä tilanteita. Päätän itse, näenkö ne asiat hyvänä, huonona tai neutraalina.

Oppien omaksumisen myötä vaativan työn aiheuttama myrsky on toimitusjohtajan pään sisällä tyyntynyt."

Valkama jatkaa bisneksiään kevyin mielin (hänen stressitasonsa on laskenut 90%) samoin kirjan päähenkilö, joka kykenee oppien avulla irrottamaan omantuntonsa kaikista moraalin rippeistä, murhaa joukon tuntemiaan ihmisiä ja ottaa heidän rikollisorganisaationsa hallintaansa myydäkseen huumeita, orjia ja naisia.

"Päätän itse, näenkö ne asiat hyvänä, huonona tai neutraalina", hän toteaa tunkiessaan tuttuaan hakettimeen, ja stressitaso laskee ihanasti. Fantastinen fiilis, kun joku kertoo, että minä ihan itse tiedän parhaiten ja saan päättää mikä on oikein ja mikä väärin, tehdä mitä lystää. Kuulostaa niin tutulta ja kotoisalta, itsekeskeiseltä, suorastaan narsistiselta länsimaiselta elämäntavalta. Kaikki jatkuu kuten ennen mutta stressitaso laskee 67%. Mindfulness myy.

Kirja on loistava esimerkki siitä mihin henkiset polut johtavat, kun ne riisutaan niiden ytimestä, alistumisesta Suuremmalle, nöyrtymisestä Jumalan edessä, Sen edessä joka tietää ja ohjaa hyvään asettamalla rajat joiden puitteissa toimia, jotta itse ei sortaisi itseään ja muita, ettei se saisi olla vapaasti, niin helvetin toksinen. Ellei näin tehdä itse jatkaa ihmisen orjuuttamista tämän jumalana, aasi vie ratsastajaa minne tahtoo, koira repii omistajaansa pitkin pusikoita paskanhajun perässä, koska haluaa, ja tietää parhaiten.

Mindfulness toimii sisäänheittäjänä kohti budhalaisuutta, sekin myy hyvin ihmisuskoisissa länsimaissa. Budhalaiset nimittäin kertovat, että hekään eivät usko Jumalaan, että on vain tyhjyys. He päästävät irti kaikista konsepteista jotka ovat Jumalan ja ihmisen välissä yhtyäkseen Yhteen (jota siis sille antautuvat kutsuvat Jumalaksi, ylistetty olkoon Hän), mutta eivät jostain syystä alistu Hänelle, vaan kokoontuvat sen sijaan pūjā-rituaaliin kumartamaan ja rukoilemaan apua jumalakseen nostamalta ihmispatsaalta. Nekin myyvät muuten hyvin, ne saviset ihmisjumalat. Tavoitteena on saavuttaa sama henkinen taso kuin savisella patsaalla, olla vihdoin Jumala, ja ihan itse päättää näenkö asiat hyvänä, huonona tai neutraalina.

Kirjan loppu, kun asiat alkoivat kiristyä joka suunnalta hengenvaarallisiksi, laukesi valitettavan epäuskottavasti. Rikolliset ovat itsekkään vainoharhaisia, eivätkä usko oikeasti mihinkään muuhun kuin itseensä, eivät ainakaan johonkin toimistojuippiin ja kaikkein vähiten he alistuvat Jumalan sanalle. Sillä usko on teko, luottamus siihen, että Hän tietää parhaiten kuinka toimia kauniisti muita kohtaan, jopa itsen kustannuksella, tai ainakin sen suureksi harmiksi. Uskotko?

YLE: Tavoitteiden tuijottaminen on onnistumisen ja onnellisuuden tiellä, sanoo huippujohtajia kouluttava työelämäkonsultti

ᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳᅳ

Kommentoi
Pääsivu